Tilojen yhteiskäytöstä hyötyy koko yhteiskunta

18.12.2020

Digitalisaatio on nostanut ohjelmistot ja tilojen joustavan käytön suureen rooliin. Tyhjillään olevat kiinteistöt haastavat kuntia pohtimaan teknologian hyödyntämistä palvelujen parantamisessa. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden ollessa tärkeitä teemoja kaikissa kunnissa monet pohtivat, miten digitaalista teknologiaa voisi käyttää niin, että ihmiset kohtaisivat enemmän.

Timmi Spacebook hyödyttää kuntaa ja kuntalaisia

Yhteistoiminnassa törmätään nopeasti kahteen haasteeseen: tiloja joutuu metsästämään eri paikoista eikä selkeitä välineitä palveluiden markkinointiin ole saatavilla. Jos puhelimen kautta voisi toteuttaa palveluiden tarjoamisen sekä tapahtumiin liittymisen ja samalla järjestyisi helposti tilat, yhteiskuntamme ottaisi merkittävän harppauksen ansainnan ja mikroyritystoiminnan ohella harrastamisen ja vertaistukitoiminnan helpottamiseksi. Käyttötarkoituksia on niin paljon kuin meitä ihmisiä. 

Yhteiskunnassamme on mahdollisuudet käydä ostoksilla, kahvilla tai kaljalla, minkä jälkeen hypätään harrastustoimintaan. Siinä välissä ei ole saatavilla matalan kynnyksen palveluita. Kuinka hienoa olisi, jos voisi ottaa puhelimen käteen ja katsoa, missä pelataan shakkia tällä hetkellä? Entä jos haluaisi tarjota omaa osaamistaan kiinnostuneille pientä korvausta vastaan?”, Growth Hacking Partners Oy:n toimitusjohtaja Olli Montonen pohtii.

Timmi Software Oy on kulkenut jo pitkään kohti älykästä kaupunkia. Uusimpana visiona onkin antaa kuntalaisille avaimet palveluiden, tapahtumien ja tilojen hyödyntämisen suunnitteluun yhdistämällä TIMMI Smart City kokonaisuus kuntalaisten palveluksi. Tavoitteena on kehittää täysin uudenlainen palvelu, mikä tukee sosiaalista aktiivisuutta, luo erilaisia mikroansaintamalleja, parantaa tilojen käyttöastetta ja tuo ihmisten luovuuden palvelumuotoilun keskiöön

Miltä kuulostaisi TIMMI Spacebook – alusta, joka antaa ihmisille vapauden luoda omat palvelunsa ja tapahtumansa, varata tarvitsemansa tilat ja hoitaa markkinoinnin tai vastaavasti hakea muiden luomia tapahtumia ja palveluita sekä ilmoittautua niihin?

Timmi ratkaisu antaa avaimet kuntalaisten käsiin

Tilojen vapauttaminen yhteiskäyttöön edellyttää käyttäjien vahvaa ja turvallista tunnistautumista sekä tilojen automaatiota. On tärkeää, että ovet saadaan auki oikeaan aikaan niin, ettei vahtimestarin tarvitse huolehtia lukituksista. Tarvittava teknologia on jo olemassa. Timmin myyntijohtaja Jani Asikaisen mukaan alustan rakentaminen onnistuu kiinnittämällä tiloja ohjelmistoihin, joissa pystytään luomaan tapahtumia: 

Koko juttu rakentuu tilojen käsiteltävyyden ja massojen hallinnan ympärille. Jos yhdistämme eri kokonaisuuksia, voimme saada aikaan sellaisen alustan, jolla yksittäiset kuntalaiset pystyisivät rakentamaan omaa palvelukonseptiaan ilman että siihen tarvitaan raskasta toimintamallia taakse. Se edellyttää automaatiota, mitä me pystymme tuomaan kulunvalvonnan integraatioiden kautta niin, että tilat ovat selkeästi hallittavissa ja jaettavissa eteenpäin.” 

Mielekkään toiminnan löytymisen kannalta on tärkeää antaa käyttäjille itselleen vapaus ideoida. Kun tilojen käyttötarkoitusta ei ole valmiiksi määritelty, haastaa se ihmiset pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia tilojen hyödyntämiseen. Aina ei myöskään ole täysin mutkatonta pysyä perässä ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa. Asikainen tunnistaa ilmiön kahden lapsen isänä hyvin ja hän painottaakin kunnan roolia aktiivisen kansalaisuuden mahdollistajana:

Näkisin, että panostetaan toiminnan mahdollistamiseen eikä siihen, että tehtäisi kaikki palvelut kuntalaisille valmiiksi. Kun tuomme palvelut helposti saavutettaviksi, syntyy ideoiden rikkaus.”  

Asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja osallistumisen helpottaminen parantaa kuntalaisten elämää. Bisnesideat voivat lähteä kukoistamaan ja kolmas sektori hyötyy, kun tilojen hyödyntämisessä ei puhuta enää vain liikunta- ja nuorisotiloista. Samalla kuntapäättäjille muodostuu parempi kuva kuntalaisten tarpeista. Kun tiedetään, mitä kuntalaiset haluavat, pystytään paremmin vastaamaan kysyntään ja nähdään, mihin uudishankkeissa tulisi panostaa.

Jos saadaan statistiikkaa, mitä joka paikassa tehdään, niin pystytään paremmin mahdollistamaan sitä toimintaa”, tiivistää Asikainen.

Mikä sitten jarruttaa parempaa elämää kaikille?

“Ei kai minun kouluuni”

Uudet toimintamallit vaativat aina totuttelua. Omatoimisen tilojen yhteiskäytön onnistumisen kannalta tarvittava kulttuurinen, asenteellinen ja ajatusmaailmallinen muutos on merkittävä eikä varmasti tapahdu silmänräpäyksessä. 

Kouluyhteisössä tilojen yhteiskäyttöön saatetaan suhtautua varauksella eikä yksittäinen opettaja välttämättä näe suoraa hyötyä tilojen vapauttamisesta muuhun toimintaan koulunkäynnin ohella. Koulujen ja päiväkotien avaaminen asukkaille vaatii muutosta ajattelutapoihin, kun ei ole enää omaa luokkaa vaan tila, jota käyttävät eri tahot eri aikoina. 

Tämä on se iso ajattelun muutos, mikä pitää toteuttaa, että päästään eteenpäin. On varmaa, että matkan varrella tulee kipukohtia, ja kaikkeen ei voida välttämättä varautua eli kysymys on siitä, kuinka isoja riskejä ollaan valmiita ottamaan ja lähtemään mukaan”, pohtii Asikainen.

Tulevaisuuden suunta näyttäisi kuitenkin olevan se, että koulukeskuksissa toimitaan samoissa tiloissa vauvasta vaariin. Nykyajan koulukeskuksia kuvaakin eniten risteilyalus, järjestelmämyyjä Maija Wasalska jakaa asiakkaan suusta kuultua. Sen vuoksi on tärkeä yhdessä pohtia ratkaisuja vastaan tuleviin haasteisiin ja miettiä, miten tilat saadaan yhteiskäyttöisiksi silloin, kun niitä ei kouluaikana oppilaat hyödynnä.

Monessa kunnassa tilanne on vielä se, että koulujen ovet laitetaan koulujen loppuessa säppiin, niin ettei niitä kesän aikana saa käyttää. Järjestelmäkonsultti Miia Mustonen Timmiltä kertoo, että jo tämän muutoksen aikaansaaminen on koettu haastavaksi: 

Urheiluseura oli kysynyt kesäkuun alussa, voisivatko he treenata sisätiloissa, kun oli tosi sateinen alkukesä. Kyseessä oli lentopallojoukkue, joka olisi muuten treenannut biitsikentällä ulkona kesän. Heille oli ilmoitettu, että rehtori on jäänyt jo kesälomalle, kouluun pääsee vasta elokuussa. Se on surullista, kun mitään remonttia tai muuta estettä koulun tilojen käytölle ei ollut. Käytäntö kuitenkin oli, että tilat suljetaan, kun koulu päättyy ja avataan, kun koulu taas alkaa. Kyseessä on 2,5 kuukautta aktiivista käyttöaikaa, mitä koululta voisi antaa.”

Kokemus on myös näyttänyt, että tyhjillään olevat tilat jäävät helpommin valvomatta kuin tilat, joissa on käyttöä. Omatoimitiloissa yhteisö saattaa alkaa itsekin huolehtimaan, että kaikki toimii, jolloin turvallisuuskin kasvaa. 

Meidän kokemuksesta tilat ovat paremmin valvottuja ja turvallisemmassa käytössä silloin, kun siellä on luvallista toimintaa kuin silloin, kun ne jätetään tyhjilleen ja siellä ei ole ketään. Kun tiloissa on koko ajan käyttöä ja väki kulkee sinne päivän mittaan niin huomattavasti vähemmän on sitä häiriökäyttäytymistä”, Mustonen selventää.

Yksittäinen ammattiryhmä, seura tai yksilö ei välttämättä suoraan hyödy, kun omiksi koetut tilat avataan kaikille. Jos käyttöaste ja hyödyt halutaan korkealle, on tilat avattava joustavasti kaikkien käyttöön. Pitkällä aikavälillä hyötyjä on koko yhteisö. Jos kaikki luopuvat tilojen omistajuudesta, voivat tulokset olla merkittäviä. 

Nähtäväksi jää, millainen ratkaisu lopulta tulee olemaan. Ainakin on selvää, että käyttöliittymän ja käyttökokemuksen on oltava huipussaan ja markkinointiin tulee satsata, jotta palvelu innostaa kaikkia yhteiskunnan ikäryhmiä. Kukaan ei halua koota neljästä eri applikaatiosta palapeliä eli on ensisijaista saavuttaa yhden sovelluksen äärelle riittävästi käyttäjiä, joustavasti varattavissa olevia tiloja ja palveluja. Kaikkea kehitystä ohjaa viime kädessä parempi elämä kaikille. Suuret unelmat vievät voittoon.